Hae:
Etusivu » METSO on vapaaehtoista suojelua » Virkistys- ja retkeilykohteet » Yölinnunkuru, Paltamo, Kainuu

Yölinnunkuru, Paltamo, Kainuu

Yölinnunkuru on Kainuun rehevään vaarajaksoon sijoittuva monipuolinen, 51 hehtaarin suuruinen luontokohde, jossa on erityistä, vanhan luonnonmetsän lajistoa. Nimi Yölintu viitannee huuhkajaan, joka on pesinyt aiemmin kurun kalliojyrkänteellä. Alue on hieno esimerkki metsäyhtiön (UPM Kymmene) perustamasta yksityisestä suojelualueesta, joka sopii myös retkeilyyn ja soveltuu hyvin Kainuussa matkaileville päiväretkikohteeksi.
Klikkaa kuvia, niin näet ne suurempina.
   
   
   

Sijainti
Yölinnunkuru sijaitsee Kainuussa Paltamon länsiosassa Kivesvaaran - Keräsenvaaran alueella, tarkemmin Keräsenvaaran luoteisrinteessä noin kaksi kilometriä Kivesvaaran entisestä hiihtokeskuksesta itään.  Alueelle pääsee Paltamo-Oulutieltä (22) esim. kääntymällä Raappananmäen risteyksestä, jolloin päästään Keräsenvaaran kautta Yölinnunkurun itäpuolelle metsäautotietä pitkin (portti auki), tai lännempää esim. Keräsenvaaran ja Kivesvaaran välistä tulevaa Annilantietä pitkin. Myös Kivesvaarasta pääsee Yölinnunkurulle mm. rakenteilla olevaa retkeilyreitistöä pitkin.  Yölinnunkurua lähinnä oleva parkkipaikka em. reitistön varrella tulee olemaan suojelualueen länsirajalla Valkeisenlammen eteläpuolella.
Sivun alalaidassa on karttoja kohteelle.

UPM Kymmene Oyj omistaa retkeily- ja tutkimusalueen
Yölinnunkurun omistaa metsäyhtiö UPM-Kymmene, joka on Kainuun ELY-keskuksen päätöksellä perustanut alueelle yksityisen suojelualueen osana vapaaehtoista METSO-ohjelmaa. UPM on pitänyt Yölinnunkurua jo pitkään opetus- ja luontokohteenaan, minkä vuoksi metsät on säästetty hakkuilta ja aluetta on varjeltu tietoisesti. Myös paikalliset luonnonystävät ovat edistäneet merkittävästi kohteen suojelua. Yölinnunkuru onkin tärkeä niin paikallisena retkikohteena kuin opetus- ja tutkimuskohteena.

Yölinnunkurun suojelualue on luonnoltaan vaihteleva ja alueella on metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta useita tärkeitä elinympäristöjä. Yölinnunkurussa on muun muassa jyrkänteitä, kallioiden lakimetsiä, lehtoa, puronotkoja, noroja, lähteitä, reheviä painanteita, lettosuota ja runsaasti lahopuuta sisältäviä kangasmetsiä. Puusto on säilynyt lähes luonnontilaisena. Vanhassa järeässä rinnekuusikossa kasvaa kookkaita haapoja ja koivuja. Alueella on myös keloja ja kookkaita ylispuumäntyjä. Lahopuuta on paikoin hyvin runsaasti.

Huurresammallähteikköjä, korpiluppoa sekä sinipyrstö
Kurun länsipuolella sijaitsevasta Valkeisenlammesta laskevan Vuoripuron varrella on lähteisiä korpia, lehtoisia metsiä ja lettoa. Puronvarren kasvillisuus on rehevää johtuen kalkkipitoisesta maaperästä. Keräsenvaaran tyvessä on lähteisiä hetepintoja ja erikoinen huurresammallähteikkö. Huurresammallähteiköt ovat pienialaisia kalkkiseutujen lähteitä, ja usein niissä viihtyy muitakin harvinaisia kasveja. Pienialainen luontotyyppi on EU:n erityisessä suojelussa.

Yölinnunkurun monipuolinen ja harvinainen kasvi- ja eläinlajisto edustaa vanhan luonnonmetsän lajistoa. Korpiluppoa roikkuu runsaasti kuusissa, kuusenkääpä on vanhoissa puissa tavallinen ja tuulenkaatojen paakuissa kasvaa aarnisammalta. Alueella on muun muassa liito-oravan pesimäreviiri ja siellä elelevät ainakin pohjantikka, palokärki, kuukkeli, metso, kanahaukka, peukaloinen, pikkusieppo ja puukiipijä. Hyvin harvinainen vanhojen vaarakuusikoiden laji sinipyrstö laulaa metsässä säännöllisesti. Kohteen kaakkoisrajan harvapuustoiselta Valkeisenkalliolta avautuu kaunis vaaramaisema yli Valkeisenlammen. Nimi Yölintu viitannee huuhkajaan, joka on pesinyt aiemmin kurun kalliojyrkänteellä. 

Vaaraluonto opettaa metsänhoitoa
Suojelualueeseen on sisällytetty myös Keräsenvaaran rinteen istutusmännikkö. Se on hyvä muistutus vaara-alueen metsänhoidon erityispiirteistä. Metsäkuvio on uudistettu noin 40 vuotta sitten männylle silloisten hoitosuositusten mukaisesti. Nyt männikkö on pahoin lumituhoinen. Vaaroille ominainen tykky on vaurioittanut tai tappanut männyistä suurimman osan ja alueelle on luontaisesti syntynyt kuusinuorennostaja useita haaparyhmiä. Metsikkö on jo nyt merkittävä liito-oravan ruokailualue ja sen merkitys haapalajiston ja muun metsäluonnon monimuotoisuudelle kasvaa koko ajan.

Mitä suojelualueella saa tehdä?
Yölinnunkurun luonnonsuojelualueella saa poimia marjoja ja hyötysieniä, metsästää lain mukaisesti, rakentaa ELY-keskuksen hyväksymiä retkeilyreittejä sekä tieteellisiä tai opetustarkoituksia varten ottaa esim. hyönteis- ja kasvinäytteitä sekä kivennäisnäytteitä ELY-keskuksen luvalla. Kiellettyä on muun muassa hakata metsää, tehdä tulta tai leiriytyä, liikkua moottoriajoneuvoilla, suunnistaa tai muutoin liikkua suurella joukolla kilpailumielessä.

Kivesvaarassa retkeilyn ja luonnonsuojelun yhteinen verkosto
Kivesvaaran alueelle on suunnitteilla retkeilyreitti Paltamon kunnan vetämässä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamassa hankkeessa. Reittilinjaus hyödyntää monipuolisesti alueen arvokkaita luontokohteita. Reitti tulee kulkemaan myös Yölinnunkurulle. Metsäinen Yölinnunkuru täydentää hyvin seudun retkeilykohteita ja suojelualueverkostoa, johon kuuluu entuudestaan mm. muutamia reheviä soita ja lehtoa. Kunta tekee reitille opastaulut sekä näköalatasanteen Kivesvaaralle.

   

Yölinnunkurun monipuolisen metsäalueen ympäristössä on useita pienehköjä suojelualueita, jotka kuuluvat Kivesvaaran ja Keräsenvaaran lehtojen ja lettojen aluekokonaisuuteen. Yölinnunkurusta noin kilometri lounaaseen sijaitsee Itkonpuron soidensuojelualue ja Itkonrinteen letto, vajaa kilometri pohjoispuolella Leppikankaan letto. Retkeilyreitistön alueella elää liito-oravan ja sinipyrstön lisäksi runsaasti metsäkanalintuja, useita petolintuja kuten kalasääski, mehiläis-, hiiri- ja varpushaukka, sekä helmipöllö, suopöllö ja varpuspöllö. Alueella havaitaan usein myös maakotka. Kasvilajisto on seudulla hyvin monipuolinen. Kivesvaaralla voi maisemien ohessa ihailla länsirinteessä sijaitsevaa pienialaista suojeltua vaarapuron varren sinivalvattilehtoa. Alueen letoilla ja lehdoissa kasvavat esimerkiksi luontokuvaajia kiinnostavat tikankontti ja metsänemä.

Kartat

Lisätietoja:
Kainuun ELY-keskus, ylitarkastaja Marja Manninen, p. 029 502 3813, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Paltamon kunta, hankekoordinaattori Kari Heikkinen, p. 045 1311 355 (retkeilyreitti) sähköposti: kari(at)merci.fi, Paltamon kunnan nettisivut.

UPM-Kymmene Oyj, maankäyttöasiantuntija Lauri Huttunen  p. 040 673 8260