Hae:
Etusivu » METSO on vapaaehtoista suojelua » Elinympäristöt » Metsäluhdat ja tulvametsät

Metsäluhdat ja tulvametsät



Monimuotoisuuden kannalta merkittäviin kohteisiin kuuluvat tulvarytmiltään luonnontilaiset jokivarsien rehevät tulvametsät. Tulvametsissä on yleensä varttunutta lahovikaista lehti- tai sekapuustoa, tulvalietteen rehevöittämää pintakasvillisuutta ja usein ohut lietekerros runkojen tyviosassa. Pienellä alalla tulvametsää on myös purojen ja järvien rannoilla.

Alavien rantojen metsäluhdat ovat tulvametsiä pysyvämmin veden vaivaamia. Niille ominaisia ovat säännölliset kevättulvat. Toisinaan myös syksyisin metsäluhdat voivat olla veden peitossa. Metsäluhdissa säilyy läpi kasvukauden märkiä painanteita tai vesiallikoita, joissa on luhtakasveja.

Puusto on tyypillisesti erirakenteista. Metsäluhdissa on korkeita tyvimättäitä, lahopuita ja vanhoja leppiä tai koivuja ainakin paikoitellen. Järvien, jokien ja merenrannan lisäksi luhtaisia metsiä sijaitsee soiden laiteissa ja pienvesien varsilla. Lähteisyys lisää luhdan monimuotoisuutta.

Esiintyminen:

METSO-alueella tulvametsiä ja metsäluhtia on Itämeren ja siihen virtaavien jokien, sisämaan jokireittien sekä järvien rannoilla runsaimmin. Pinta-alaltaan pieniä luhtia on monin paikoin pienvesien varsilla. Rehevien tervaleppää kasvavien metsäluhtien esiintyminen keskittyy kokonaan METSO-alueelle. Suojelualueiden ja metsälain erityisen arvokkaiden avoimien rantaluhtien tuntumassa olevat metsäluhdat ja tulvametsät soveltuvat ohjelman kohteiksi koko maassa.

Ensisijaiset elinympäristöt:

  • Jokien varsilla olevat metsät joissa tulvii säännöllisesti
  • Järvien rannoilla olevat lehtipuustoiset luhdat ja tulvametsät
  • Merenrannoilla olevat lepikkoiset metsäluhdat
  • Metsäluhdat ja tulvametsät joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä

Luonnonhoitoa vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät kohteet:

  • Luonnonhoito- tai ennallistamistoimenpitein kehitettävät metsäluhdat tai tulvametsät