Hae:
Etusivu » METSO on vapaaehtoista suojelua » Elinympäristöt » Suot

Suot



Korvet ja rämeet ovat puustoisia, letot ja nevat puolestaan avoimia soita. Puustoisia soita on pienialaisina metsiköinä kangasmetsien notkelmissa ja painanteissa, sekä laajempina kuvioina avosoisten suoverkostojen laidoilla. Soiden laiteissa on lajistoltaan monipuolisia puustoisia elinympäristöjä ja ne ovat usein lajiston kannalta monimuotoisia vaihettumavyöhykkeitä.

Korvet ovat useimmiten kuusivaltaisia ohutturpeisia maita, joilla kasvaa sekä soiden että kangasmetsien lajeja. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia ovat vesitaloudeltaan luonnontilaiset korvet, mutta kohteeksi soveltuvat myös helposti kunnostettavissa olevat korvet. Osa korpien lajistosta tarvitsee lahopuustoa, vanhoja puita ja kosteaa pienilmastoa.

Rämeet ovat mäntyvaltaisia soita, joille paksu rahkaturvekerros ja kookkaat suovarvut ovat tyypillisiä. Rämeiden monimuotoisuusarvot liittyvät etenkin vanhaan puustoon. Korpi- ja kangasrämeillä voi männyn lisäksi kasvaa myös koivuja ja kuusia. Ravinteiset rämeet, kuten lettorämeet ovat lajistollisesti monimuotoisia.

Ojittamattomia tai luonnontilaisen kaltaisia lettoja ja muita ravinteikkaita soita on varsinkin Suomen eteläosissa vain vähän. Ojittamattomat tai vesitaloudeltaan vain vähän muuttuneet ravinteiset avosuot metsäisine reunuksineen ovat sopivia METSO-kohteita. Ohjelmaan sopivat myös nevojen luonnontilaisen kaltaiset ikärakenteeltaan vaihtelevat reunusmetsät, jotka ovat vanhoja ja lahopuustoisia.

Esiintyminen:

Ravinteisten korpien esiintyminen keskittyy METSO-alueelle. Kaikki vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset korvet soveltuvat METSO-kohteiksi koko maassa. Samoin suojeltujen suoalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat korvet ovat myös ennallistamiskelpoisina sopivia kohteita.

Rämeistä suojellaan erityisesti ravinteisia rämetyyppejä, sekä laho- ja kelopuustoisia laajojen suoyhdistymien reunarämeitä. Ohjelmaan sopivat kohteet ovat vesitaloudeltaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsiköitä tai soidensuojelualueiden vieressä olevia entisöitäviksi soveltuvia suon osia. Rämeitä voidaan turvata alueellisen harvinaisuuden perusteella METSO-alueella ja Pohjois-Suomen letto- ja lehtokeskuksissa.

Lajistollisesti monimuotoiset ojittamattomat letot reunusmetsineen soveltuvat ohjelmaan koko maassa. METSO-alueen entisöitäviksi soveltuvia lettoja reunusmetsineen voidaan harkita.

Alueellisen harvinaisuuden perusteella voidaan valita myös ojittamattomia nevoja tai lettoja sisältäviä, monimuotoisia suoyhdistymien reunusmetsiä, joiden vesitalous on mahdollista palauttaa luonnontilaisen kaltaiseksi.

Ensisijaiset elinympäristöt:

  • Puustoiset suot ja soiden reunusmetsät, joiden puusto on rakenteeltaan monimuotoisesti merkittävää, ja joita luonnehtii luonnontilainen tai sen kaltainen vesitalous
  • Pienipiirteisesti vaihtelevat elinympäristömosaiikit, jotka muodostuvat vesitaloudeltaan luonnontilaisista tai luonnontilaisen kaltaisista soista, suometsistä ja kangasmetsistä
  • Ojittamattomat letot ja lettorämeet reunusmetsineen
  • Puustoiset suot ja avosuot reunusmetsineen, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten suo- tai metsälajien elinvoimaisia esiintymiä.

Luonnonhoitoa vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät kohteet:

  • Suojelualueiden välittömässä läheisyydessä vesitaloudeltaan luonnontilaisiksi palautettavissa olevat ojikot ja muuttumat sekä suoyhdistymät reunametsineen
  • Ennallistamiskelpoiset letot ja korvet