Hae:

14.12.2012 | Pohjoismaisen ympäristöpalkinnon sai Olli Manninen

Kuva: Mahlin-Sahlin
Metsien suojelija ja kartoittaja Olli Manninen valittiin toukokuussa pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinnon saajaksi. Mannisen ehdokkuuden taustalta löytyy vaikuttava joukko ympäristöjärjestöjen edustajia ja metsäalan tutkijoita ja päättäjiä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Palkinto, arvoltaan noin 46 000 euroa, luovutettiin Manniselle 30.lokakuuta Helsingissä.

Manninen on todellinen metsien suojelun sankari ja työmyyrä, joka uurastaa metsissä niin Suomen Lapissa, Helsingissä kuin Ruotsissa ja Norjassakin.



Olli Manninen kutsuu itseään freelance-metsäaktivistiksi:
- Osallistun monenlaisiin metsiensuojeluun liittyviin projekteihin eri luonnonsuojelujärjestöissä. Ylivoimaisesti eniten teen tällä hetkellä suojelemattomien vanhojen metsien maastoinventointia ja kartoitusta, viime vuodet eniten ruotsalaisille järjestöille. Osa projekteista tapahtuu vapaaehtoispohjalta, osasta saan sen verran korvausta, että pystyn niukin naukin elättämään itseni.

Manniselle alan valinta tapahtui sattumalta. Hän tapasi vuonna 1997 Vienan Karjalassa Venäjällä pyöräillessään Luonto-Liiton metsäkartoitusryhmän ja kiinnostui heidän toiminnastaan.
- Lähdin mukaan Luonto-Liiton metsätoimintaan ja sillä tiellä olen vieläkin.

Olet ollut vaikuttamassa yli 100 000 hehtaarin rauhoittamiseen. Miten se on mahdollista?
- Olin pitkään mukana taistelussa Pohjois-Suomen valtion omistamien vanhojen metsien suojelun puolesta. Minä ja muut luontoliittolaiset inventoimme vanhojen metsien suojeluohjelmasta pois pudotettuja metsiä ja järjestimme toimintaa niiden puolesta 1990-luvun lopulta lähtien. Jääräpäinen työ ja Greenpeacen ja paliskuntien tekemä yhteistyö tuotti lopulta tulosta kun kolmessa erillisessä prosessissa suuri osa näistä metsistä sitten päätyi suojaan.

Onko pohjoismaiden välillä eroja ja onko Metsolla opittavaa naapureilta?
- Ruotsissa avainbiotooppijärjestelmä ja esimerkiksi viranomaisten tekemät suometsäinventoinnit ovat mielenkiintoisia asioita. Vapaaehtoisesti, korvauksetta rauhoitettuja kohteita on enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa ja Norjassa viranomaiset tekevät myös oma-aloitteisesti enemmän kartoituksia suojelunarvoisista metsistä kuin Suomessa ja maanomistajiin ollaan aktiivisesti yhteydessä metsiensuojelun tiimoilta.

Miten työsi jatkuu?
- Samaan tapaan kuin ennenkin, palkinnon turvin saatetaan toteuttaa sellaisiakin projekteja, joihin ei aiemmin ole ollut mahdollisuuksia. Ruotsin vanhojen metsien kartoituksessa ja niiden puolesta kampanjoimisessa on haastetta vielä moneksi vuodeksi. Tänä vuonna käyn myös pitkästä aikaa Venäjällä metsiä kartoittamassa.
- Kartoitamme myös Helsingin arvometsiä: on yllättävää, kuinka paljon hienoja metsiä täältäkin löytyy!

Lopuksi Manninen pohtii avohakkuiden mielekkyyttä:
- Olen paljon miettinyt avohakkuita ja metsänviljelyä niiden haitallisuutta metsäluonnolle. Olisi enemmän kuin toivottavaa, että metsien käsittelyyn tulisi todellisia vaihtoehtoja avohakkuiden rinnalle. Tämä vaatii tietenkin aloitteellisuutta metsänomistajilta ja lisää jatkuvan kasvatuksen metodeja käyttäviä metsäsuunnittelijoita ja korjuuketjuja. Järkevämmällä metsätaloudella suojelun tarve saattaisi vähetä ja talouskäytössä olevat metsät turvaisivat paremmin luontoarvoja.

Lisätietoja
Olli Manninen, 050 5940429, olli.manninen(at)yahoo.se

Lisätietoja palkinnosta
Norden
Michael Funch, Puhelin +45 33960332, sähköposti mifu(at)norden.org