Hae:

02.02.2016 | Vapaaehtoinen metsiensuojelu myötätuulessa kunnissa ja seurakunnissa

Bjurs
Suomen ympäristökeskus ja Luonnovarakeskus tiedottavat:

Vapaaehtoinen metsiensuojelu myötätuulessa kunnissa ja seurakunnissa

Kunnat ja seurakunnat ovat hyvin halukkaita turvaamaan omistamiensa metsien luontoarvoja. Tämä selviää Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tuoreesta selvityksestä kuntien ja seurakuntien osallistumisesta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO).

Kunnat ovat perustaneet pysyviä suojelualueita tähän mennessä vapaaehtoisen METSO-ohjelman avulla 2 120 hehtaaria ja seurakunnat 1 025 hehtaaria. Kuntien ja seurakuntien suojelemia METSO-alueita on yli sata eri puolilla Suomea. Ympäristöministeriö on maksanut kohteiden suojelusta korvauksia.

Kunnat ja seurakunnat haluavat säilyttää luontoarvot

Kyselyllä selvitettiin METSO-kohteitaan ympäristöministeriön rahoituksella kartoittaneiden kuntien ja seurakuntien näkemyksiä metsiensuojelun keinoista sekä kiinnostusta suojeluun.

- Kartoitukset antoivat hyvät pohjatiedot kohteiden turvaamiselle, mikä on sujuvoittanut suojeluun liittyvää päätöksentekoa kunnissa, toteaa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Susanna Anttila.

Kunnissa ja seurakunnissa pidetään tärkeänä metsien ulkoilu- ja virkistyskäyttömahdollisuuksien jatkumista sekä maanomistuksen säilymistä. Käytetyin keino metsien luontoarvojen turvaamiseksi on niiden ottaminen huomioon metsäsuunnittelussa.

Arvokkaat kohteet jätetään metsätaloustoimien ulkopuolelle, tai metsää hoidetaan luontoarvot huomioivalla tavalla.

Korvaus mahdollisti ulkoilureitistön rakentamisen

Laajimpia METSO-ohjelman kautta suojeluun päätyneitä kuntien omistamia alueita ovat mm. Vantaan kaupungin aiemmin omistama Inkoon Bjursin saaristometsäalue, 316 hehtaaria, joka myytiin valtiolle suojelualueeksi, Nastolan kunnan (nyk. Lahden kaupunkia) rauhoittama Lapakiston alue, 230 hehtaaria, sekä Sastamalan kaupungin omistama Ritajärven alue, 128 hehtaaria. Kaikki nämä alueet ovat myös merkittäviä virkistys- ja ulkoilumetsiä.

- Nastolan kunta pystyi METSO-korvauksella rakentamaan ulkoilureitistön Lapakiston luonnonsuojelualueelle, mikä ei olisi muuten ollut mahdollista tässä heikossa taloustilanteessa. Lahden seudun asukkaat ja muualta tulevat retkeilijät saivat mahtavat luontopolkureitistöt heti käyttöönsä, kertoo luonnonsuojeluvalvoja Asko Riihelä Lahden ympäristöpalveluista.

- Myös kuntapäättäjien oli helpompi hyväksyä luonnonsuojelualueen perustaminen, koska rahallinen korvaus oli huomattava, Riihelä jatkaa.

METSO-ohjelma keskittyy jatkossakin arvokkaiden kohteiden turvaamiseen yksityismailla, mutta myös kunnat ja seurakunnat voivat edelleen saada rahoitusta arvokkaiden metsäalueiden suojeluun.

Tutustu

•    Luontoinventoinneista luontoarvojen turvaamiseen – METSO-ohjelman toteutus kunnissa ja seurakunnissa, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2016 (helda.helsinki.fi, pdf, 5,7Mb)
•    Tietoa METSO-ohjelmasta julkisyhteisöille, tutustu metsonpolulla.


Lisätietoja
  • Tutkija Susanna Anttila, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 067, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Luonnonsuojeluvalvoja Asko Riihelä, Lahden ympäristöpalvelut, p. 050 559 4053, etunimi.sukunimi@Lahti.fi
  • Tutkija Terhi Koskela, Luonnonvarakeskus, p. 0295 325 146, etunimi.sukunimi@luke.fi
  • Projektipäällikkö Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 666, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi